torstai 11. elokuuta 2011

Kiitos kesä 2011!

Nyt se on virallisesti ohitse! Rock’n' Roll Circus kiertue 2011 on käsitelty. Mitä kaikkea kesään mahtuikaan? Ja ennen kaikkea miten tähän pisteeseen on tultu? Ensin oli mies, kirves ja halkolato eikun Kotka, Riihimäki, Toto, Vaasa ja Wanaja, viime viikolla vielä Kokkola. Mummo pitää muistelohetkistä. Muistellaan siis hetki!

KOTKA ROCKFESTIVAL 17.-18.6.2o11

Kotkasta Mummo muistaa alkujännityksen. Sirkusperheeseen oli tullut uusia jäseniä, joita ei vielä oikeastaan tuntenut yhtään. Viikko oli työntäyteinen, ja viikonlopusta ei vettä puuttunut. Ilma oli sateinen, mutta tunnelma ns. katossa – olihan festivaalikiertue juuri alkanut. Kotkan merimaisema antoi ensimmäiselle festivaalille hulppeat oltavat. Meri liplatti ja satamasta lähtevistä laivoista saattoi aistia merellisen tunnelman. Sirkusperheen yhteinen taival sai huikean alun Kotkasta, josta matka vain jatkui kohti uusia maisemia.



RIIHIMÄKI ROCK & TOTO in CONCERT 1.-3.7.2011

Seuraavana vuorossa oli festivaalikiertueen eteläisin kaupunki, Riihimäki ja Riihimäki Rock. Tämän vuotinen rock oli Mummon laskujen mukaan viides, ja tunnelmasta päätellen ei tule olemaan viimeinen. Ilma oli kuin morsian koko Riihimäellä vietetyn viikon ajan. Ihmiset olivat hyvällä tuulella eikä itse riihimäkeläisiäkään voinut moittia. He tekivät Mummoonkin vaikutuksen. Festivaalialueen valinnassa jälleen onnistuttiin. Tehtaankadun messupuisto antoi festivalille oman arvonsa, ja työntekijät saivat nauttia Punaisen tuvan antimista, sisävessasta lähtien. Viikonlopun kruunasi Toto in Concert, joka teki omalla jännitystä tihkuvalla tunnelmalla viikosta kesän parhaimmiston. Mummo muistelee Riihimäkeä vielä monen monta vuotta eteenpäin.




VAASA ROCKFESTIVAL 15.-16.7.2011

Sirkuskaravaani suuntasi seuraavaksi nokkansa Pohjanmaalle, Vaasaan, kiertueen uusimman festivaalin äärelle. Mummo, vaikka vanha tekijä onkin, koki Vaasa Rockfestivalin uutena ja erilaisena tapahtumana. Alue, joka muuna aikana vuodesta tunnetaan lumenkaatoalueena, oli vielä tyhjä, kun Mummo astui ensimmäistä kertaa jalallaan siihen. Hämmästys oli jossain määrin suuri! Mummoa jännitti mitä ahkerat ja aina energiset rakentajapojat saisivat aikaan vielä silloin tyhjälle festivaalialueelle. Ja saivat he, Mummo nautti katsoessaan The Arkin viimeistä manner-Suomen keikkaa eikä huonommaksi jäänyt Salem Al Fakirkaan. ”I’m so happy” soi Mummon päässä vielä monta seuraavaa päivää. Vaasa oli kaupunkina mukava, vaikka Mummolta ei tuo ruotsin kieli niin taivukkaan.



WANAJAFESTIVAL 22.-23.7.2011

Festivaleista suurin ja kiertueen lippulaiva näki päivän valon heinäkuun loppupuolella, kun karavaani ja Hämeenlinna kohtasivat. Wanajafestival alkoi häämöttää mielessä, kun Vaasa oli riittävän kaukana rekan takavaloista. Mummo nautti joka hetkestä Hämeenlinnassa. Festivaalialueelta Mummo ei olisi malttanut lähteä yöksi nukkumaan edes makoisaan hotellihuoneeseensa, sillä niin kaunista Linnanpuistossa oli. Hotelliin veti kuitenkin rentouttava saunaosasto ja uima-allas, sillä Linnanpuiston läheiseen veteen ei edes Mummon kaltainen vesieläin uskaltanut. Festivaaliviikko oli kaikin puolin täydellinen. Viikonlopun kruunasivat niin Turmiön Kätilöt, Manic Street Preachers että festivalin päättänyt The Darkness. Mummo, ikuinen rakkauden pessimisti, alkoi jälleen uskoa sanaan ”rakkaus”.



KOKKOLA ROCKFESTIVAL 5.-6.8.2011

Kuten Mummon viimeisimmästä päivityksestä lukijat havaitsevat oli Kokkola sirkusperheen viimeinen yhteinen etappi. Kokkolassa vietettiin ratkiriemukas viikko, josta ei puuttunut naurua. Laulua jäätiin kuitenkin odottamaan lupailuista huolimatta. Kuten elokuussa on tapana, myös Kokkolassa illat alkoivat hämärtyä ja ilma viiletä. Mutta koska sirkusperhe oli tullut tiensä päähän, ei kylmästä tarvinnut kärsiä, sillä läheisyyttä ja lämpöä jaettiin tulevan talvenkin edestä. Väsymys painoi jäseniä, mutta fiilis oli huikea. Maija Vilkkumaa veti mahtavan viimeisen festivaalikeikkansa, ja Scooterin pyrotekniikka kruunasi pimenevän Kokkolan illan.



Tähän on tultu. Mummo kirjoittaa viimeistä blogipäivitystä tältä kesältä. On kai aika siirtyä elämässä taas eteenpäin. Ottaa niin sanottu askel kohti tulevaa. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, mutta Mummo toivoo ja uskoo, että kuullaan vielä ensi vuonnakin. Kiitos ja hei, sano mummo lumessa!

Pusnam,
Eiran Mummo